Psalms 69

Messiaan rukous kärsimyksessä

1Veisuunjohtajalle. Veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin psalmi. 2Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät sieluuni asti. 3Olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii ylitseni. 4Olen väsynyt huutamisesta, kurkkuni kuivettuu ja silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani. 5Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka vihaavat minua syyttä. Paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka ovat syyttä vihollisiani. Mitä en ole ryöstänyt, se minun täytyy maksaa. 6Jumala, sinä tunnet hulluuteni, eivätkä vikani ole sinulta salassa. 7Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala. 8Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta ja pilkka peittää kasvoni. 9Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille. 10Sillä kiivaus huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun. 11Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta. 12Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan. 13Porteissa istujat minusta jaarittelevat, ja juomarit minusta laulavat. 14Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, suureen laupeuteesi turvaten. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden. 15Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä. 16Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä äläkä kuilun sulkea suutaan ylitseni. 17Vastaa minulle, Herra, sillä armosi on hyvä, käänny puoleeni suuressa laupeudessasi. 18Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa. Joudu, vastaa minulle. 19Lähesty sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden. 20Sinä tiedät häväistykseni, häpeäni ja pilkkani, edessäsi ovat julki kaikki ahdistajani. 21Häväistys on särkenyt sydämeni. Olen käynyt heikoksi. Odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt. 22Koiruohoa he antoivat syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä. 23Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. 24Sokaistukoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan. 25Vuodata vihastuksesi heidän päälleen, ja yllättäköön heidät vihasi hehku. 26Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköönkä heidän teltoissaan asukasta olko. 27Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, ja kerskuvat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut. 28Lisää heille rikosta rikoksen päälle, mutta vanhurskauteesi he älkööt pääskö. 29Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun. 30Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala, 31niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä. 32Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka. 33Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat. Elpyköön sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa. 34Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejaan. 35Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu. 36Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne. 37Hänen palvelijoidensa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeään rakastavat, saavat asua siinä.